lentävä

Suomi

Adjektiivi

lentävä (10) (komparatiivi lentävämpi, superlatiivi lentävin) (taivutus [luo])

1. joka lentää

Ääntäminen

• IPA: /ˈlent̪æʋæ/
• tavutus: len‧tä‧vä

Käännökset

1. joka lentää

englanti: flying

ruotsi: flygande

Liittyvät sanat

Yhdyssanat ja sanaliitot

• lentäväkoira, lentävä lautanen

Substantiivi

lentävä (10)

1. (puhekieltä) kulmahiomakone

Verbi

lentävä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä lentää

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	lentävä	lentävät
genetiivi	lentävän	lentävien (lentäväin)
partitiivi	lentävää	lentäviä
akkusatiivi	lentävä; lentävän	lentävät
sisäpaikallissijat
inessiivi	lentävässä	lentävissä
elatiivi	lentävästä	lentävistä
illatiivi	lentävään	lentäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	lentävällä	lentävillä
ablatiivi	lentävältä	lentäviltä
allatiivi	lentävälle	lentäville
muut sijamuodot
essiivi	lentävänä	lentävinä
translatiivi	lentäväksi	lentäviksi
abessiivi	lentävättä	lentävittä
instruktiivi	–	lentävin
komitatiivi	–	lentävine