lepäileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalepäileminen (38)
- teonnimi verbistä lepäillä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lepäileminen | lepäilemiset |
genetiivi | lepäilemisen | lepäilemisten lepäilemisien |
partitiivi | lepäilemistä | lepäilemisiä |
akkusatiivi | lepäileminen; lepäilemisen |
lepäilemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lepäilemisessä | lepäilemisissä |
elatiivi | lepäilemisestä | lepäilemisistä |
illatiivi | lepäilemiseen | lepäilemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lepäilemisellä | lepäilemisillä |
ablatiivi | lepäilemiseltä | lepäilemisiltä |
allatiivi | lepäilemiselle | lepäilemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lepäilemisenä (lepäilemisnä) |
lepäilemisinä |
translatiivi | lepäilemiseksi | lepäilemisiksi |
abessiivi | lepäilemisettä | lepäilemisittä |
instruktiivi | – | lepäilemisin |
komitatiivi | – | lepäilemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lepäilemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
lepäilemis- |