Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

lepatus (39)

  1. lepattaminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈlepɑt̪us/
  • tavutus: le‧pa‧tus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lepatus lepatukset
genetiivi lepatuksen lepatusten
lepatuksien
partitiivi lepatusta lepatuksia
akkusatiivi lepatus;
lepatuksen
lepatukset
sisäpaikallissijat
inessiivi lepatuksessa lepatuksissa
elatiivi lepatuksesta lepatuksista
illatiivi lepatukseen lepatuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi lepatuksella lepatuksilla
ablatiivi lepatukselta lepatuksilta
allatiivi lepatukselle lepatuksille
muut sijamuodot
essiivi lepatuksena lepatuksina
translatiivi lepatukseksi lepatuksiksi
abessiivi lepatuksetta lepatuksitta
instruktiivi lepatuksin
komitatiivi lepatuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lepatukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
lepatus-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä lepattaa (lepat- + -us)

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

eteislepatus

Aiheesta muualla muokkaa

  • lepatus Kielitoimiston sanakirjassa