lervaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalervaaminen (38)
- teonnimi verbistä lervata
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lervaaminen | lervaamiset |
genetiivi | lervaamisen | lervaamisten lervaamisien |
partitiivi | lervaamista | lervaamisia |
akkusatiivi | lervaaminen; lervaamisen |
lervaamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lervaamisessa | lervaamisissa |
elatiivi | lervaamisesta | lervaamisista |
illatiivi | lervaamiseen | lervaamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lervaamisella | lervaamisilla |
ablatiivi | lervaamiselta | lervaamisilta |
allatiivi | lervaamiselle | lervaamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lervaamisena (lervaamisna) |
lervaamisina |
translatiivi | lervaamiseksi | lervaamisiksi |
abessiivi | lervaamisetta | lervaamisitta |
instruktiivi | – | lervaamisin |
komitatiivi | – | lervaamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lervaamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
lervaamis- |