Katso myös: Letku
Wikipedia
Katso artikkeli Letku Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Letku

Substantiivi

muokkaa

letku (1)[1]

  1. notkea putki
    puutarhaletku, pölynimurin letku

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlet̪ku/
  • tavutus: let‧ku

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi letku letkut
genetiivi letkun letkujen
partitiivi letkua letkuja
akkusatiivi letku;
letkun
letkut
sisäpaikallissijat
inessiivi letkussa letkuissa
elatiivi letkusta letkuista
illatiivi letkuun letkuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi letkulla letkuilla
ablatiivi letkulta letkuilta
allatiivi letkulle letkuille
muut sijamuodot
essiivi letkuna letkuina
translatiivi letkuksi letkuiksi
abessiivi letkutta letkuitta
instruktiivi letkuin
komitatiivi letkuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo letku-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

kasteluletku, kumiletku, letkuapina, letkuruokinta, mahaletku, metalliletku, muoviletku, paloletku, puutarhaletku, vedenpoistoletku, vesiletku

Idiomit

muokkaa
  • olla/maata letkuissa – olla sairaalassa tiputuksessa tai jonkinlaiseen koneeseen kytkettynä

Aiheesta muualla

muokkaa
  • letku Kielitoimiston sanakirjassa
  • letku Tieteen termipankissa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1