levitaatio
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalevitaatio (3)
- fysiikassa esineiden ilmassa pitäminen magneettien avulla
- parapsykologiassa ilmiö, jossa henkilö nousee ilmaan tai nostaa esineitä ilman tunnettuja energiamuotoja
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | levitaatio | levitaatiot |
genetiivi | levitaation | levitaatioiden levitaatioitten |
partitiivi | levitaatiota | levitaatioita |
akkusatiivi | levitaatio; levitaation |
levitaatiot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | levitaatiossa | levitaatioissa |
elatiivi | levitaatiosta | levitaatioista |
illatiivi | levitaatioon | levitaatioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | levitaatiolla | levitaatioilla |
ablatiivi | levitaatiolta | levitaatioilta |
allatiivi | levitaatiolle | levitaatioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | levitaationa | levitaatioina |
translatiivi | levitaatioksi | levitaatioiksi |
abessiivi | levitaatiotta | levitaatioitta |
instruktiivi | – | levitaatioin |
komitatiivi | – | levitaatioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | levitaatio- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. fysiikassa esineiden ilmassa pitäminen magneettien avulla
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- levitaatio Kielitoimiston sanakirjassa