levitteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalevitteleminen (38)
- teonnimi verbistä levitellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | levitteleminen | levittelemiset |
genetiivi | levittelemisen | levittelemisten levittelemisien |
partitiivi | levittelemistä | levittelemisiä |
akkusatiivi | levitteleminen; levittelemisen |
levittelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | levittelemisessä | levittelemisissä |
elatiivi | levittelemisestä | levittelemisistä |
illatiivi | levittelemiseen | levittelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | levittelemisellä | levittelemisillä |
ablatiivi | levittelemiseltä | levittelemisiltä |
allatiivi | levittelemiselle | levittelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | levittelemisenä (levittelemisnä) |
levittelemisinä |
translatiivi | levittelemiseksi | levittelemisiksi |
abessiivi | levittelemisettä | levittelemisittä |
instruktiivi | – | levittelemisin |
komitatiivi | – | levittelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | levittelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
levittelemis- |