liekehtiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaliekehtiminen (38)
- teonnimi verbistä liekehtiä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | liekehtiminen | liekehtimiset |
genetiivi | liekehtimisen | liekehtimisten liekehtimisien |
partitiivi | liekehtimistä | liekehtimisiä |
akkusatiivi | liekehtiminen; liekehtimisen |
liekehtimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | liekehtimisessä | liekehtimisissä |
elatiivi | liekehtimisestä | liekehtimisistä |
illatiivi | liekehtimiseen | liekehtimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | liekehtimisellä | liekehtimisillä |
ablatiivi | liekehtimiseltä | liekehtimisiltä |
allatiivi | liekehtimiselle | liekehtimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | liekehtimisenä (liekehtimisnä) |
liekehtimisinä |
translatiivi | liekehtimiseksi | liekehtimisiksi |
abessiivi | liekehtimisettä | liekehtimisittä |
instruktiivi | – | liekehtimisin |
komitatiivi | – | liekehtimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | liekehtimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
liekehtimis- |