lietsoja
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalietsoja (10)
- se, joka lietsoo; toiminnan kiihottaja
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈlie̯t̪sojɑ/
- tavutus: liet‧so‧ja
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lietsoja | lietsojat |
| genetiivi | lietsojan | lietsojien (lietsojain) |
| partitiivi | lietsojaa | lietsojia |
| akkusatiivi | lietsoja; lietsojan |
lietsojat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lietsojassa | lietsojissa |
| elatiivi | lietsojasta | lietsojista |
| illatiivi | lietsojaan | lietsojiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lietsojalla | lietsojilla |
| ablatiivi | lietsojalta | lietsojilta |
| allatiivi | lietsojalle | lietsojille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lietsojana | lietsojina |
| translatiivi | lietsojaksi | lietsojiksi |
| abessiivi | lietsojatta | lietsojitta |
| instruktiivi | – | lietsojin |
| komitatiivi | – | lietsojine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lietsoja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. se, joka lietsoo; toiminnan kiihottaja
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- lietsoja Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
muokkaalietsoja
- (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta lietso