Substantiivi

muokkaa

lietsoja (10)

  1. se, joka lietsoo; toiminnan kiihottaja

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlie̯t̪sojɑ/
  • tavutus: liet‧so‧ja

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lietsoja lietsojat
genetiivi lietsojan lietsojien
(lietsojain)
partitiivi lietsojaa lietsojia
akkusatiivi lietsoja;
lietsojan
lietsojat
sisäpaikallissijat
inessiivi lietsojassa lietsojissa
elatiivi lietsojasta lietsojista
illatiivi lietsojaan lietsojiin
ulkopaikallissijat
adessiivi lietsojalla lietsojilla
ablatiivi lietsojalta lietsojilta
allatiivi lietsojalle lietsojille
muut sijamuodot
essiivi lietsojana lietsojina
translatiivi lietsojaksi lietsojiksi
abessiivi lietsojatta lietsojitta
instruktiivi lietsojin
komitatiivi lietsojine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lietsoja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

lietsoja

  1. (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta lietso