SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

lievyys (40)[1]

  1. se, että on lievä

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈlie̯ʋyːs/
  • tavutus: lie‧vyys

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lievyys lievyydet
genetiivi lievyyden lievyyksien
partitiivi lievyyttä lievyyksiä
akkusatiivi lievyys;
lievyyden
lievyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi lievyydessä lievyyksissä
elatiivi lievyydestä lievyyksistä
illatiivi lievyyteen lievyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi lievyydellä lievyyksillä
ablatiivi lievyydeltä lievyyksiltä
allatiivi lievyydelle lievyyksille
muut sijamuodot
essiivi lievyytenä lievyyksinä
translatiivi lievyydeksi lievyyksiksi
abessiivi lievyydettä lievyyksittä
instruktiivi lievyyksin
komitatiivi lievyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo lievyyde-
vahva vartalo lievyyte-
konsonantti-
vartalo
lievyyt-

EtymologiaMuokkaa

sanan lievä vartalosta liev- ja suffiksista -yys

KäännöksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • lievyys Kielitoimiston sanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40