liikennöiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaliikennöiminen (38)
- teonnimi verbistä liikennöidä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | liikennöiminen | liikennöimiset |
genetiivi | liikennöimisen | liikennöimisten liikennöimisien |
partitiivi | liikennöimistä | liikennöimisiä |
akkusatiivi | liikennöiminen; liikennöimisen |
liikennöimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | liikennöimisessä | liikennöimisissä |
elatiivi | liikennöimisestä | liikennöimisistä |
illatiivi | liikennöimiseen | liikennöimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | liikennöimisellä | liikennöimisillä |
ablatiivi | liikennöimiseltä | liikennöimisiltä |
allatiivi | liikennöimiselle | liikennöimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | liikennöimisenä (liikennöimisnä) |
liikennöimisinä |
translatiivi | liikennöimiseksi | liikennöimisiksi |
abessiivi | liikennöimisettä | liikennöimisittä |
instruktiivi | – | liikennöimisin |
komitatiivi | – | liikennöimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | liikennöimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
liikennöimis- |
Etymologia
muokkaa- verbi liikennöidä + johdin -minen