liitäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaliitäminen (38)
- teonnimi verbistä liitää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | liitäminen | liitämiset |
genetiivi | liitämisen | liitämisten liitämisien |
partitiivi | liitämistä | liitämisiä |
akkusatiivi | liitäminen; liitämisen |
liitämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | liitämisessä | liitämisissä |
elatiivi | liitämisestä | liitämisistä |
illatiivi | liitämiseen | liitämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | liitämisellä | liitämisillä |
ablatiivi | liitämiseltä | liitämisiltä |
allatiivi | liitämiselle | liitämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | liitämisenä (liitämisnä) |
liitämisinä |
translatiivi | liitämiseksi | liitämisiksi |
abessiivi | liitämisettä | liitämisittä |
instruktiivi | – | liitämisin |
komitatiivi | – | liitämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | liitämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
liitämis- |