liittoutuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaliittoutuminen (38)
- teonnimi verbistä liittoutua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | liittoutuminen | liittoutumiset |
genetiivi | liittoutumisen | liittoutumisten liittoutumisien |
partitiivi | liittoutumista | liittoutumisia |
akkusatiivi | liittoutuminen; liittoutumisen |
liittoutumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | liittoutumisessa | liittoutumisissa |
elatiivi | liittoutumisesta | liittoutumisista |
illatiivi | liittoutumiseen | liittoutumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | liittoutumisella | liittoutumisilla |
ablatiivi | liittoutumiselta | liittoutumisilta |
allatiivi | liittoutumiselle | liittoutumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | liittoutumisena (liittoutumisna) |
liittoutumisina |
translatiivi | liittoutumiseksi | liittoutumisiksi |
abessiivi | liittoutumisetta | liittoutumisitta |
instruktiivi | – | liittoutumisin |
komitatiivi | – | liittoutumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | liittoutumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
liittoutumis- |
Etymologia
muokkaa- verbi liittoutua + johdin -minen