lilertäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalilertäminen (38)
- teonnimi verbistä lilertää
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lilertäminen | lilertämiset |
| genetiivi | lilertämisen | lilertämisten lilertämisien |
| partitiivi | lilertämistä | lilertämisiä |
| akkusatiivi | lilertäminen; lilertämisen |
lilertämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lilertämisessä | lilertämisissä |
| elatiivi | lilertämisestä | lilertämisistä |
| illatiivi | lilertämiseen | lilertämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lilertämisellä | lilertämisillä |
| ablatiivi | lilertämiseltä | lilertämisiltä |
| allatiivi | lilertämiselle | lilertämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lilertämisenä (lilertämisnä) |
lilertämisinä |
| translatiivi | lilertämiseksi | lilertämisiksi |
| abessiivi | lilertämisettä | lilertämisittä |
| instruktiivi | – | lilertämisin |
| komitatiivi | – | lilertämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lilertämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
lilertämis- | |