lingvisti
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- kielitieteilijä, kielentutkija
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lingvisti | lingvistit |
| genetiivi | lingvistin | lingvistien (lingvistein) |
| partitiivi | lingvistiä | lingvistejä |
| akkusatiivi | lingvisti; lingvistin |
lingvistit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lingvistissä | lingvisteissä |
| elatiivi | lingvististä | lingvisteistä |
| illatiivi | lingvistiin | lingvisteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lingvistillä | lingvisteillä |
| ablatiivi | lingvistiltä | lingvisteiltä |
| allatiivi | lingvistille | lingvisteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lingvistinä | lingvisteinä |
| translatiivi | lingvistiksi | lingvisteiksi |
| abessiivi | lingvistittä | lingvisteittä |
| instruktiivi | – | lingvistein |
| komitatiivi | – | lingvisteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lingvisti- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- lingvisti Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5