Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

lintsaus (39)[1]

  1. etenkin koulusta poistuminen kesken koulupäivän ilman lupaa tai tulematta jääminen, myös töistä tai muista tehtävistä luistaminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈlint̪sɑus/ tai /ˈlint̪sɑu̯s/
  • tavutus: lint‧sa‧us / lint‧saus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lintsaus lintsaukset
genetiivi lintsauksen lintsausten
lintsauksien
partitiivi lintsausta lintsauksia
akkusatiivi lintsaus;
lintsauksen
lintsaukset
sisäpaikallissijat
inessiivi lintsauksessa lintsauksissa
elatiivi lintsauksesta lintsauksista
illatiivi lintsaukseen lintsauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi lintsauksella lintsauksilla
ablatiivi lintsaukselta lintsauksilta
allatiivi lintsaukselle lintsauksille
muut sijamuodot
essiivi lintsauksena lintsauksina
translatiivi lintsaukseksi lintsauksiksi
abessiivi lintsauksetta lintsauksitta
instruktiivi lintsauksin
komitatiivi lintsauksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lintsaukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
lintsaus-

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39