lirittäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalirittäminen (38)
- teonnimi verbistä lirittää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lirittäminen | lirittämiset |
genetiivi | lirittämisen | lirittämisten lirittämisien |
partitiivi | lirittämistä | lirittämisiä |
akkusatiivi | lirittäminen; lirittämisen |
lirittämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lirittämisessä | lirittämisissä |
elatiivi | lirittämisestä | lirittämisistä |
illatiivi | lirittämiseen | lirittämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lirittämisellä | lirittämisillä |
ablatiivi | lirittämiseltä | lirittämisiltä |
allatiivi | lirittämiselle | lirittämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lirittämisenä (lirittämisnä) |
lirittämisinä |
translatiivi | lirittämiseksi | lirittämisiksi |
abessiivi | lirittämisettä | lirittämisittä |
instruktiivi | – | lirittämisin |
komitatiivi | – | lirittämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lirittämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
lirittämis- |