Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

lobbari (6)

  1. (politiikka) henkilö joka harjoittaa lobbausta ammatikseen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈlobːɑri/
  • tavutus: lob‧ba‧ri

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lobbari lobbarit
genetiivi lobbarin lobbarien
lobbareiden
lobbareitten
partitiivi lobbaria lobbareita
lobbareja
akkusatiivi lobbari;
lobbarin
lobbarit
sisäpaikallissijat
inessiivi lobbarissa lobbareissa
elatiivi lobbarista lobbareista
illatiivi lobbariin lobbareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lobbarilla lobbareilla
ablatiivi lobbarilta lobbareilta
allatiivi lobbarille lobbareille
muut sijamuodot
essiivi lobbarina lobbareina
translatiivi lobbariksi lobbareiksi
abessiivi lobbaritta lobbareitta
instruktiivi lobbarein
komitatiivi lobbareine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lobbari-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • lobbari Kielitoimiston sanakirjassa