loikoillut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaloikoillut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä loikoilla
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | loikoillut | loikoilleet |
| genetiivi | loikoilleen | loikoilleiden loikoilleitten |
| partitiivi | loikoillutta | loikoilleita |
| akkusatiivi | loikoillut; loikoilleen |
loikoilleet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | loikoilleessa | loikoilleissa |
| elatiivi | loikoilleesta | loikoilleista |
| illatiivi | loikoilleeseen | loikoilleisiin loikoilleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | loikoilleella | loikoilleilla |
| ablatiivi | loikoilleelta | loikoilleilta |
| allatiivi | loikoilleelle | loikoilleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | loikoilleena | loikoilleina |
| translatiivi | loikoilleeksi | loikoilleiksi |
| abessiivi | loikoilleetta | loikoilleitta |
| instruktiivi | – | loikoillein |
| komitatiivi | – | loikoilleine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | loikoillee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
loikoillut- | |