Substantiivi

muokkaa

loiskinta (9-J)

  1. loiskiminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈloi̯skint̪ɑ/
  • tavutus: lois‧kin‧ta

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi loiskinta loiskinnat
genetiivi loiskinnan loiskintojen
(loiskintain)
partitiivi loiskintaa loiskintoja
akkusatiivi loiskinta;
loiskinnan
loiskinnat
sisäpaikallissijat
inessiivi loiskinnassa loiskinnoissa
elatiivi loiskinnasta loiskinnoista
illatiivi loiskintaan loiskintoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi loiskinnalla loiskinnoilla
ablatiivi loiskinnalta loiskinnoilta
allatiivi loiskinnalle loiskinnoille
muut sijamuodot
essiivi loiskintana loiskintoina
translatiivi loiskinnaksi loiskinnoiksi
abessiivi loiskinnatta loiskinnoitta
instruktiivi loiskinnoin
komitatiivi loiskintoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo loiskinna-
vahva vartalo loiskinta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa