loitonnut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä loitota

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi loitonnut loitonneet
genetiivi loitonneen loitonneiden
loitonneitten
partitiivi loitonnutta loitonneita
akkusatiivi loitonnut;
loitonneen
loitonneet
sisäpaikallissijat
inessiivi loitonneessa loitonneissa
elatiivi loitonneesta loitonneista
illatiivi loitonneeseen loitonneisiin
loitonneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi loitonneella loitonneilla
ablatiivi loitonneelta loitonneilta
allatiivi loitonneelle loitonneille
muut sijamuodot
essiivi loitonneena loitonneina
translatiivi loitonneeksi loitonneiksi
abessiivi loitonneetta loitonneitta
instruktiivi loitonnein
komitatiivi loitonneine
vartalot
vokaalivartalo {{{vart.vok}}}
heikko vartalo {{{vart.heik}}}
vahva vartalo {{{vart.vah}}}
konsonantti-
vartalo
{{{vart.kons}}}

loitonnut

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä loitontua