loitontuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaloitontuminen (38)
- teonnimi verbistä loitontua
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | loitontuminen | loitontumiset |
| genetiivi | loitontumisen | loitontumisten loitontumisien |
| partitiivi | loitontumista | loitontumisia |
| akkusatiivi | loitontuminen; loitontumisen |
loitontumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | loitontumisessa | loitontumisissa |
| elatiivi | loitontumisesta | loitontumisista |
| illatiivi | loitontumiseen | loitontumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | loitontumisella | loitontumisilla |
| ablatiivi | loitontumiselta | loitontumisilta |
| allatiivi | loitontumiselle | loitontumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | loitontumisena (loitontumisna) |
loitontumisina |
| translatiivi | loitontumiseksi | loitontumisiksi |
| abessiivi | loitontumisetta | loitontumisitta |
| instruktiivi | – | loitontumisin |
| komitatiivi | – | loitontumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | loitontumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
loitontumis- | |