loitsiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaloitsiminen (38)
- teonnimi verbistä loitsia
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | loitsiminen | loitsimiset |
genetiivi | loitsimisen | loitsimisten loitsimisien |
partitiivi | loitsimista | loitsimisia |
akkusatiivi | loitsiminen; loitsimisen |
loitsimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | loitsimisessa | loitsimisissa |
elatiivi | loitsimisesta | loitsimisista |
illatiivi | loitsimiseen | loitsimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | loitsimisella | loitsimisilla |
ablatiivi | loitsimiselta | loitsimisilta |
allatiivi | loitsimiselle | loitsimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | loitsimisena (loitsimisna) |
loitsimisina |
translatiivi | loitsimiseksi | loitsimisiksi |
abessiivi | loitsimisetta | loitsimisitta |
instruktiivi | – | loitsimisin |
komitatiivi | – | loitsimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | loitsimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
loitsimis- |