loriseminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaloriseminen (38)
- teonnimi verbistä lorista
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | loriseminen | lorisemiset |
genetiivi | lorisemisen | lorisemisten lorisemisien |
partitiivi | lorisemista | lorisemisia |
akkusatiivi | loriseminen; lorisemisen |
lorisemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lorisemisessa | lorisemisissa |
elatiivi | lorisemisesta | lorisemisista |
illatiivi | lorisemiseen | lorisemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lorisemisella | lorisemisilla |
ablatiivi | lorisemiselta | lorisemisilta |
allatiivi | lorisemiselle | lorisemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lorisemisena (lorisemisna) |
lorisemisina |
translatiivi | lorisemiseksi | lorisemisiksi |
abessiivi | lorisemisetta | lorisemisitta |
instruktiivi | – | lorisemisin |
komitatiivi | – | lorisemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lorisemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
lorisemis- |