lorvaileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalorvaileminen (38)
- teonnimi verbistä lorvailla
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lorvaileminen | lorvailemiset |
genetiivi | lorvailemisen | lorvailemisten lorvailemisien |
partitiivi | lorvailemista | lorvailemisia |
akkusatiivi | lorvaileminen; lorvailemisen |
lorvailemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lorvailemisessa | lorvailemisissa |
elatiivi | lorvailemisesta | lorvailemisista |
illatiivi | lorvailemiseen | lorvailemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lorvailemisella | lorvailemisilla |
ablatiivi | lorvailemiselta | lorvailemisilta |
allatiivi | lorvailemiselle | lorvailemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lorvailemisena (lorvailemisna) |
lorvailemisina |
translatiivi | lorvailemiseksi | lorvailemisiksi |
abessiivi | lorvailemisetta | lorvailemisitta |
instruktiivi | – | lorvailemisin |
komitatiivi | – | lorvailemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lorvailemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
lorvailemis- |