lorvi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalorvi (5)
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lorvi | lorvit |
genetiivi | lorvin | lorvien (lorvein) |
partitiivi | lorvia | lorveja |
akkusatiivi | lorvi; lorvin |
lorvit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lorvissa | lorveissa |
elatiivi | lorvista | lorveista |
illatiivi | lorviin | lorveihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lorvilla | lorveilla |
ablatiivi | lorvilta | lorveilta |
allatiivi | lorville | lorveille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lorvina | lorveina |
translatiivi | lorviksi | lorveiksi |
abessiivi | lorvitta | lorveitta |
instruktiivi | – | lorvein |
komitatiivi | – | lorveine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lorvi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaSana lienee alkuperältään deskriptiivinen. Se esiintyy ensi kertaa Gananderin sanakirjassa.[2]
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- verbit: lorvia, lorvitella
Yhdyssanat
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana lorvia.
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana lorvia.