louhija
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalouhija (12) (monikko louhijat)
- se, joka louhii
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | louhija | louhijat |
genetiivi | louhijan | louhijoiden louhijoitten (louhijain) |
partitiivi | louhijaa | louhijoita |
akkusatiivi | louhija; louhijan |
louhijat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | louhijassa | louhijoissa |
elatiivi | louhijasta | louhijoista |
illatiivi | louhijaan | louhijoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | louhijalla | louhijoilla |
ablatiivi | louhijalta | louhijoilta |
allatiivi | louhijalle | louhijoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | louhijana | louhijoina |
translatiivi | louhijaksi | louhijoiksi |
abessiivi | louhijatta | louhijoitta |
instruktiivi | – | louhijoin |
komitatiivi | – | louhijoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | louhija- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |