luikerteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaluikerteleminen (38)
- teonnimi verbistä luikerrella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | luikerteleminen | luikertelemiset |
genetiivi | luikertelemisen | luikertelemisten luikertelemisien |
partitiivi | luikertelemista | luikertelemisia |
akkusatiivi | luikerteleminen; luikertelemisen |
luikertelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | luikertelemisessa | luikertelemisissa |
elatiivi | luikertelemisesta | luikertelemisista |
illatiivi | luikertelemiseen | luikertelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | luikertelemisella | luikertelemisilla |
ablatiivi | luikertelemiselta | luikertelemisilta |
allatiivi | luikertelemiselle | luikertelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | luikertelemisena (luikertelemisna) |
luikertelemisina |
translatiivi | luikertelemiseksi | luikertelemisiksi |
abessiivi | luikertelemisetta | luikertelemisitta |
instruktiivi | – | luikertelemisin |
komitatiivi | – | luikertelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | luikertelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
luikertelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi luikerrella + johdin -minen