luisuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaluisuminen (38)
- teonnimi verbistä luisua
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | luisuminen | luisumiset |
| genetiivi | luisumisen | luisumisten luisumisien |
| partitiivi | luisumista | luisumisia |
| akkusatiivi | luisuminen; luisumisen |
luisumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | luisumisessa | luisumisissa |
| elatiivi | luisumisesta | luisumisista |
| illatiivi | luisumiseen | luisumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | luisumisella | luisumisilla |
| ablatiivi | luisumiselta | luisumisilta |
| allatiivi | luisumiselle | luisumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | luisumisena (luisumisna) |
luisumisina |
| translatiivi | luisumiseksi | luisumisiksi |
| abessiivi | luisumisetta | luisumisitta |
| instruktiivi | – | luisumisin |
| komitatiivi | – | luisumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | luisumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
luisumis- | |