lukija
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalukija (12)
- ihminen, joka lukee
- (tietotekniikka) laite tai ohjelma, joka lukee tietoa
- ortodoksisessa kirkkokunnassa jumalanpalveluksissa lukeva mieshenkilö. Lukijan aste on pappeuden asteista ensimmäinen ja he kuuluvat ipodiakoneiden ohella alempaan papistoon
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈlukijɑ/
- tavutus: lu‧ki‧ja
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lukija | lukijat |
genetiivi | lukijan | lukijoiden lukijoitten (lukijain) |
partitiivi | lukijaa | lukijoita |
akkusatiivi | lukija; lukijan |
lukijat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lukijassa | lukijoissa |
elatiivi | lukijasta | lukijoista |
illatiivi | lukijaan | lukijoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lukijalla | lukijoilla |
ablatiivi | lukijalta | lukijoilta |
allatiivi | lukijalle | lukijoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lukijana | lukijoina |
translatiivi | lukijaksi | lukijoiksi |
abessiivi | lukijatta | lukijoitta |
instruktiivi | – | lukijoin |
komitatiivi | – | lukijoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lukija- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaajohdettu verbistä lukea
Käännökset
muokkaa1. ihminen joka lukee
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaajatustenlukija, koodinlukija, kuvanlukija, lukijakirje, lukijakunta, lukijamatka, lukijatutkimus, mittarinlukija, oikaisulukija, oikolukija, uutistenlukija, viivakoodinlukija