lumoava
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
lumoava (10)
- (kuvaannollisesti) valtavan viehättävä, ihastuttava
- sellainen, joka langettaa lumouksen
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈlumoˌɑʋɑ/
- tavutus: lu‧mo‧a‧va
Verbi muokkaa
lumoava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä lumota
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lumoava | lumoavat |
genetiivi | lumoavan | lumoavien (lumoavain) |
partitiivi | lumoavaa | lumoavia |
akkusatiivi | lumoava; lumoavan | lumoavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lumoavassa | lumoavissa |
elatiivi | lumoavasta | lumoavista |
illatiivi | lumoavaan | lumoaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lumoavalla | lumoavilla |
ablatiivi | lumoavalta | lumoavilta |
allatiivi | lumoavalle | lumoaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lumoavana | lumoavina |
translatiivi | lumoavaksi | lumoaviksi |
abessiivi | lumoavatta | lumoavitta |
instruktiivi | – | lumoavin |
komitatiivi | – | lumoavine |
Aiheesta muualla muokkaa
- lumoava Kielitoimiston sanakirjassa