lunnaat
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalunnaat (41)
- jonkun vapauttamisesta vaadittava hinta
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈlunːɑːt̪/
- tavutus: lun‧naat
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | – | lunnaat |
| genetiivi | – | lunnaiden lunnaitten |
| partitiivi | – | lunnaita |
| akkusatiivi | –; – |
lunnaat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | – | lunnaissa |
| elatiivi | – | lunnaista |
| illatiivi | – | lunnaisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | – | lunnailla |
| ablatiivi | – | lunnailta |
| allatiivi | – | lunnaille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | – | lunnaina |
| translatiivi | – | lunnaiksi |
| abessiivi | – | lunnaitta |
| instruktiivi | – | lunnain |
| komitatiivi | – | lunnaine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lunnaa- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
lunnas- | |
Etymologia
muokkaavanha germaaninen laina[1]
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- lunnaat Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 361. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.