luokattomuus

Suomi

Substantiivi

luokattomuus (40)

se, että on luokaton

Ääntäminen

IPA: /ˈluo̯kɑt̪ˌt̪omuːs/
tavutus: luo‧kat‧to‧muus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	luokattomuus	luokattomuudet
genetiivi	luokattomuuden	luokattomuuksien
partitiivi	luokattomuutta	luokattomuuksia
akkusatiivi	luokattomuus; luokattomuuden	luokattomuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	luokattomuudessa	luokattomuuksissa
elatiivi	luokattomuudesta	luokattomuuksista
illatiivi	luokattomuuteen	luokattomuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	luokattomuudella	luokattomuuksilla
ablatiivi	luokattomuudelta	luokattomuuksilta
allatiivi	luokattomuudelle	luokattomuuksille
muut sijamuodot
essiivi	luokattomuutena	luokattomuuksina
translatiivi	luokattomuudeksi	luokattomuuksiksi
abessiivi	luokattomuudetta	luokattomuuksitta
instruktiivi	–	luokattomuuksin
komitatiivi	–	luokattomuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	luokattomuude-
vahva vartalo	luokattomuute-
konsonantti- vartalo	luokattomuut-

Etymologia

sanan luokaton vartalosta luokattom- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on luokaton

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

luokattomuus Kielitoimiston sanakirjassa