luokittuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaluokittuminen (38)
- teonnimi verbistä luokittua
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | luokittuminen | luokittumiset |
| genetiivi | luokittumisen | luokittumisten luokittumisien |
| partitiivi | luokittumista | luokittumisia |
| akkusatiivi | luokittuminen; luokittumisen |
luokittumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | luokittumisessa | luokittumisissa |
| elatiivi | luokittumisesta | luokittumisista |
| illatiivi | luokittumiseen | luokittumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | luokittumisella | luokittumisilla |
| ablatiivi | luokittumiselta | luokittumisilta |
| allatiivi | luokittumiselle | luokittumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | luokittumisena (luokittumisna) |
luokittumisina |
| translatiivi | luokittumiseksi | luokittumisiksi |
| abessiivi | luokittumisetta | luokittumisitta |
| instruktiivi | – | luokittumisin |
| komitatiivi | – | luokittumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | luokittumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
luokittumis- | |