luonnostaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaluonnostaminen (38)
- teonnimi verbistä luonnostaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | luonnostaminen | luonnostamiset |
genetiivi | luonnostamisen | luonnostamisten luonnostamisien |
partitiivi | luonnostamista | luonnostamisia |
akkusatiivi | luonnostaminen; luonnostamisen |
luonnostamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | luonnostamisessa | luonnostamisissa |
elatiivi | luonnostamisesta | luonnostamisista |
illatiivi | luonnostamiseen | luonnostamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | luonnostamisella | luonnostamisilla |
ablatiivi | luonnostamiselta | luonnostamisilta |
allatiivi | luonnostamiselle | luonnostamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | luonnostamisena (luonnostamisna) |
luonnostamisina |
translatiivi | luonnostamiseksi | luonnostamisiksi |
abessiivi | luonnostamisetta | luonnostamisitta |
instruktiivi | – | luonnostamisin |
komitatiivi | – | luonnostamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | luonnostamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
luonnostamis- |
Etymologia
muokkaa- verbi luonnostaa + johdin -minen