luontevuus

Suomi

Substantiivi

luontevuus (40)

se, että on luonteva

Ääntäminen

IPA: /ˈluo̯nt̪eʋuːs/
tavutus: luon‧te‧vuus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	luontevuus	luontevuudet
genetiivi	luontevuuden	luontevuuksien
partitiivi	luontevuutta	luontevuuksia
akkusatiivi	luontevuus; luontevuuden	luontevuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	luontevuudessa	luontevuuksissa
elatiivi	luontevuudesta	luontevuuksista
illatiivi	luontevuuteen	luontevuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	luontevuudella	luontevuuksilla
ablatiivi	luontevuudelta	luontevuuksilta
allatiivi	luontevuudelle	luontevuuksille
muut sijamuodot
essiivi	luontevuutena	luontevuuksina
translatiivi	luontevuudeksi	luontevuuksiksi
abessiivi	luontevuudetta	luontevuuksitta
instruktiivi	–	luontevuuksin
komitatiivi	–	luontevuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	luontevuude-
vahva vartalo	luontevuute-
konsonantti- vartalo	luontevuut-

Etymologia

sanan luonteva vartalosta luontev- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on luonteva

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

luontevuus Kielitoimiston sanakirjassa