luovuttava

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä luopua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi luovuttava luovuttavat
genetiivi luovuttavan luovuttavien
(luovuttavain)
partitiivi luovuttavaa luovuttavia
akkusatiivi luovuttava; luovuttavan luovuttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi luovuttavassa luovuttavissa
elatiivi luovuttavasta luovuttavista
illatiivi luovuttavaan luovuttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi luovuttavalla luovuttavilla
ablatiivi luovuttavalta luovuttavilta
allatiivi luovuttavalle luovuttaville
muut sijamuodot
essiivi luovuttavana luovuttavina
translatiivi luovuttavaksi luovuttaviksi
abessiivi luovuttavatta luovuttavitta
instruktiivi luovuttavin
komitatiivi luovuttavine

luovuttava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä luovuttaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi luovuttava luovuttavat
genetiivi luovuttavan luovuttavien
(luovuttavain)
partitiivi luovuttavaa luovuttavia
akkusatiivi luovuttava; luovuttavan luovuttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi luovuttavassa luovuttavissa
elatiivi luovuttavasta luovuttavista
illatiivi luovuttavaan luovuttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi luovuttavalla luovuttavilla
ablatiivi luovuttavalta luovuttavilta
allatiivi luovuttavalle luovuttaville
muut sijamuodot
essiivi luovuttavana luovuttavina
translatiivi luovuttavaksi luovuttaviksi
abessiivi luovuttavatta luovuttavitta
instruktiivi luovuttavin
komitatiivi luovuttavine