Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

lupikka (14-A)

  1. mikä tahansa lupikoiden suvun (Sesleria) kasvi

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lupikka lupikat
genetiivi lupikan lupikoiden
lupikoitten
lupikkojen
(lupikkain)
partitiivi lupikkaa lupikoita
lupikkoja
akkusatiivi lupikka;
lupikan
lupikat
sisäpaikallissijat
inessiivi lupikassa lupikoissa
elatiivi lupikasta lupikoista
illatiivi lupikkaan lupikkoihin
lupikoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lupikalla lupikoilla
ablatiivi lupikalta lupikoilta
allatiivi lupikalle lupikoille
muut sijamuodot
essiivi lupikkana lupikkoina
lupikoina
translatiivi lupikaksi lupikoiksi
abessiivi lupikatta lupikoitta
instruktiivi lupikoin
komitatiivi lupikoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo lupika-
vahva vartalo lupikka-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa