Substantiivi

muokkaa

lurikki (5-A)

  1. mikä tahansa kaijojen heimoon kuuluvien melanesian-, myski-, polynesian- tai smaragdilurikkien sukuun kuuluva papukaijalintujen laji tai sellaisen yksilö

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lurikki lurikit
genetiivi lurikin lurikkien
(lurikkein)
partitiivi lurikkia lurikkeja
akkusatiivi lurikki;
lurikin
lurikit
sisäpaikallissijat
inessiivi lurikissa lurikeissa
elatiivi lurikista lurikeista
illatiivi lurikkiin lurikkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lurikilla lurikeilla
ablatiivi lurikilta lurikeilta
allatiivi lurikille lurikeille
muut sijamuodot
essiivi lurikkina lurikkeina
translatiivi lurikiksi lurikeiksi
abessiivi lurikitta lurikeitta
instruktiivi lurikein
komitatiivi lurikkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo luriki-
vahva vartalo lurikki-
konsonantti-
vartalo
-

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlurikːi/
  • tavutus: lu‧rik‧ki

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

aurinkolurikki, burunlurikki, irianinlurikki, keijulurikki, kookoslurikki, kruunulurikki, kääpiölurikki, myskilurikki, palmulurikki, papuanlurikki, pikkulurikki, punakurkkulurikki, punakylkilurikki, punaleukalurikki, punaotsalurikki, salomoninlurikki, samoanlurikki, sinilurikki, smaragdilurikki, tahitinlurikki, tubuainlurikki, vaeltajalurikki, viherlurikki, viiksilurikki, viirulurikki