lurjusteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalurjusteleminen (38)
- teonnimi verbistä lurjustella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lurjusteleminen | lurjustelemiset |
genetiivi | lurjustelemisen | lurjustelemisten lurjustelemisien |
partitiivi | lurjustelemista | lurjustelemisia |
akkusatiivi | lurjusteleminen; lurjustelemisen |
lurjustelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lurjustelemisessa | lurjustelemisissa |
elatiivi | lurjustelemisesta | lurjustelemisista |
illatiivi | lurjustelemiseen | lurjustelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lurjustelemisella | lurjustelemisilla |
ablatiivi | lurjustelemiselta | lurjustelemisilta |
allatiivi | lurjustelemiselle | lurjustelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lurjustelemisena (lurjustelemisna) |
lurjustelemisina |
translatiivi | lurjustelemiseksi | lurjustelemisiksi |
abessiivi | lurjustelemisetta | lurjustelemisitta |
instruktiivi | – | lurjustelemisin |
komitatiivi | – | lurjustelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lurjustelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
lurjustelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi lurjustella + johdin -minen