lusmuroiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalusmuroiminen (38)
- teonnimi verbistä lusmuroida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lusmuroiminen | lusmuroimiset |
genetiivi | lusmuroimisen | lusmuroimisten lusmuroimisien |
partitiivi | lusmuroimista | lusmuroimisia |
akkusatiivi | lusmuroiminen; lusmuroimisen |
lusmuroimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lusmuroimisessa | lusmuroimisissa |
elatiivi | lusmuroimisesta | lusmuroimisista |
illatiivi | lusmuroimiseen | lusmuroimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lusmuroimisella | lusmuroimisilla |
ablatiivi | lusmuroimiselta | lusmuroimisilta |
allatiivi | lusmuroimiselle | lusmuroimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lusmuroimisena (lusmuroimisna) |
lusmuroimisina |
translatiivi | lusmuroimiseksi | lusmuroimisiksi |
abessiivi | lusmuroimisetta | lusmuroimisitta |
instruktiivi | – | lusmuroimisin |
komitatiivi | – | lusmuroimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lusmuroimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
lusmuroimis- |
Etymologia
muokkaa- verbi lusmuroida + johdin -minen