lusmuroitseminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalusmuroitseminen (38)
- teonnimi verbistä lusmuroida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lusmuroitseminen | lusmuroitsemiset |
genetiivi | lusmuroitsemisen | lusmuroitsemisten lusmuroitsemisien |
partitiivi | lusmuroitsemista | lusmuroitsemisia |
akkusatiivi | lusmuroitseminen; lusmuroitsemisen |
lusmuroitsemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lusmuroitsemisessa | lusmuroitsemisissa |
elatiivi | lusmuroitsemisesta | lusmuroitsemisista |
illatiivi | lusmuroitsemiseen | lusmuroitsemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lusmuroitsemisella | lusmuroitsemisilla |
ablatiivi | lusmuroitsemiselta | lusmuroitsemisilta |
allatiivi | lusmuroitsemiselle | lusmuroitsemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lusmuroitsemisena (lusmuroitsemisna) |
lusmuroitsemisina |
translatiivi | lusmuroitsemiseksi | lusmuroitsemisiksi |
abessiivi | lusmuroitsemisetta | lusmuroitsemisitta |
instruktiivi | – | lusmuroitsemisin |
komitatiivi | – | lusmuroitsemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lusmuroitsemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
lusmuroitsemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi lusmuroitse + johdin -minen