Katso myös: Lusto

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

lusto (1)

  1. (kasvitiede) puukerros, joka kasvaa vuodessa puun kuoren alle
  2. (geologia) vuoden aikana kerrostuva maa-aines

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈlust̪o/, [ˈlʷust̪ʷo̞]
  • tavutus: lus‧to

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lusto lustot
genetiivi luston lustojen
partitiivi lustoa lustoja
akkusatiivi lusto;
luston
lustot
sisäpaikallissijat
inessiivi lustossa lustoissa
elatiivi lustosta lustoista
illatiivi lustoon lustoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lustolla lustoilla
ablatiivi lustolta lustoilta
allatiivi lustolle lustoille
muut sijamuodot
essiivi lustona lustoina
translatiivi lustoksi lustoiksi
abessiivi lustotta lustoitta
instruktiivi lustoin
komitatiivi lustoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lusto-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

lustosavi, vuosilusto

Aiheesta muualla muokkaa

  • lusto Kielitoimiston sanakirjassa
  • lusto Tieteen termipankissa