luullut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaluullut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä luulla
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | luullut | luulleet |
| genetiivi | luulleen | luulleiden luulleitten |
| partitiivi | luullutta | luulleita |
| akkusatiivi | luullut; luulleen |
luulleet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | luulleessa | luulleissa |
| elatiivi | luulleesta | luulleista |
| illatiivi | luulleeseen | luulleisiin luulleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | luulleella | luulleilla |
| ablatiivi | luulleelta | luulleilta |
| allatiivi | luulleelle | luulleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | luulleena | luulleina |
| translatiivi | luulleeksi | luulleiksi |
| abessiivi | luulleetta | luulleitta |
| instruktiivi | – | luullein |
| komitatiivi | – | luulleine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | luullee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
luullut- | |