luulottelu

Suomi

Substantiivi

luulottelu (2)

luulotteleminen

Ääntäminen

IPA: /ˈluːlot̪ˌt̪elu/
tavutus: luu‧lot‧te‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	luulottelu	luulottelut
genetiivi	luulottelun	luulottelujen luulotteluiden luulotteluitten
partitiivi	luulottelua	luulotteluita luulotteluja
akkusatiivi	luulottelu; luulottelun	luulottelut
sisäpaikallissijat
inessiivi	luulottelussa	luulotteluissa
elatiivi	luulottelusta	luulotteluista
illatiivi	luulotteluun	luulotteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	luulottelulla	luulotteluilla
ablatiivi	luulottelulta	luulotteluilta
allatiivi	luulottelulle	luulotteluille
muut sijamuodot
essiivi	luulotteluna	luulotteluina
translatiivi	luulotteluksi	luulotteluiksi
abessiivi	luulottelutta	luulotteluitta
instruktiivi	–	luulotteluin
komitatiivi	–	luulotteluine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	luulottelu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi luulotella ((vahva) vokaalivartalo luulottel|e-) + johdin -u

Käännökset

1. luulotteleminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

luulottelu Kielitoimiston sanakirjassa