luumuileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaluumuileminen (38)
- teonnimi verbistä luumuilla
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | luumuileminen | luumuilemiset |
genetiivi | luumuilemisen | luumuilemisten luumuilemisien |
partitiivi | luumuilemista | luumuilemisia |
akkusatiivi | luumuileminen; luumuilemisen |
luumuilemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | luumuilemisessa | luumuilemisissa |
elatiivi | luumuilemisesta | luumuilemisista |
illatiivi | luumuilemiseen | luumuilemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | luumuilemisella | luumuilemisilla |
ablatiivi | luumuilemiselta | luumuilemisilta |
allatiivi | luumuilemiselle | luumuilemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | luumuilemisena (luumuilemisna) |
luumuilemisina |
translatiivi | luumuilemiseksi | luumuilemisiksi |
abessiivi | luumuilemisetta | luumuilemisitta |
instruktiivi | – | luumuilemisin |
komitatiivi | – | luumuilemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | luumuilemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
luumuilemis- |