luutinut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaluutinut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä luutia
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | luutinut | luutineet |
| genetiivi | luutineen | luutineiden luutineitten |
| partitiivi | luutinutta | luutineita |
| akkusatiivi | luutinut; luutineen | luutineet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | luutineessa | luutineissa |
| elatiivi | luutineesta | luutineista |
| illatiivi | luutineeseen | luutineisiin luutineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | luutineella | luutineilla |
| ablatiivi | luutineelta | luutineilta |
| allatiivi | luutineelle | luutineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | luutineena | luutineina |
| translatiivi | luutineeksi | luutineiksi |
| abessiivi | luutineetta | luutineitta |
| instruktiivi | – | luutinein |
| komitatiivi | – | luutineine |