lykkäävä
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
lykkäävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä lykätä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lykkäävä | lykkäävät |
| genetiivi | lykkäävän | lykkäävien (lykkääväin) |
| partitiivi | lykkäävää | lykkääviä |
| akkusatiivi | lykkäävä; lykkäävän | lykkäävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lykkäävässä | lykkäävissä |
| elatiivi | lykkäävästä | lykkäävistä |
| illatiivi | lykkäävään | lykkääviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lykkäävällä | lykkäävillä |
| ablatiivi | lykkäävältä | lykkääviltä |
| allatiivi | lykkäävälle | lykkääville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lykkäävänä | lykkäävinä |
| translatiivi | lykkääväksi | lykkääviksi |
| abessiivi | lykkäävättä | lykkäävittä |
| instruktiivi | – | lykkäävin |
| komitatiivi | – | lykkäävine |