Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

märepala (9)

  1. ruoka, joka palautuu märehtijän suuhun sen ensimmäisestä mahasta uudelleen pureksittavaksi

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈmæreˣˌpɑlɑ/
  • tavutus: mä‧re‧pa‧la

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi märepala märepalat
genetiivi märepalan märepalojen
(märepalain)
partitiivi märepalaa märepaloja
akkusatiivi märepala;
märepalan
märepalat
sisäpaikallissijat
inessiivi märepalassa märepaloissa
elatiivi märepalasta märepaloista
illatiivi märepalaan märepaloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi märepalalla märepaloilla
ablatiivi märepalalta märepaloilta
allatiivi märepalalle märepaloille
muut sijamuodot
essiivi märepalana märepaloina
translatiivi märepalaksi märepaloiksi
abessiivi märepalatta märepaloitta
instruktiivi märepaloin
komitatiivi märepaloine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo märepala-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

yhdyssana sanoista märe ja pala

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa