märisijä
Katso myös: marisija |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamärisijä (12)
- henkilö, joka märisee
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | märisijä | märisijät |
genetiivi | märisijän | märisijöiden märisijöitten (märisijäin) |
partitiivi | märisijää | märisijöitä |
akkusatiivi | märisijä; märisijän |
märisijät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | märisijässä | märisijöissä |
elatiivi | märisijästä | märisijöistä |
illatiivi | märisijään | märisijöihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | märisijällä | märisijöillä |
ablatiivi | märisijältä | märisijöiltä |
allatiivi | märisijälle | märisijöille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | märisijänä | märisijöinä |
translatiivi | märisijäksi | märisijöiksi |
abessiivi | märisijättä | märisijöittä |
instruktiivi | – | märisijöin |
komitatiivi | – | märisijöine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | märisijä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |